tiistai 2. lokakuuta 2012

leather'n lace

Otsikostakin joku tosi hyvän päättelykyvyn omaava voi keksiä että tänään mulla oli päällä nahkaa ja pitsiä. Vastakohdat ja hyvinkin erilaiset materiaalit luo kivoja kontrasteja minkä avulla asuihin saa helposti kiinnostavuuttaa. Muutama päivä sitten teille esittelemäni pökät pääsivät tänään koeajolle ja pakko kyllä sanoa että ovat kivan näköisyytensä lisäksi vielä todella mukavatkin! Tuo tänäänkin takaraivolla keikkuva nuttura on lähiaikoina kyllä ollut oikea pelastuskampaus, sen tekeminen kestää noin 30 sekuntia ja se onkin sitten ainoa hetki päivästä kun tarvitsee hiuksista huolehtia!:D




Laukkukaverina tänään sama kuin eilen, olen aivan rakastunut tuohon kirpparilöytööni! Sormus niin ikään kirpparilta, sekin kuuluu tämän hetken rakkauslistalleni.





Tässäpäs nyt teille sitten pällisteltäväksi sitä DIY projektia joka eilen aiheutti paljonkin turhaannusta ja harmia. Silloin ei oikein liimapyssy meinannut toimia (tekijässähän siis ei missään nimessä voi olla vikaa, hehheh:D), ja kiinnitysratkaisukin oli auki. Tänään kuitenkin paremmalla menestyksellä uudemman kerran yrittämään ja hienohan siitä kaiken säädön jälkeen tuli. Koru on siis tehty askartelukaupoista löytyvästä massasta, jota voi muotoilla kuten muovailuvahaa, ja uuniin laitettaessa se jähmettyy kovaksi. Paisto-operaation jälkeen suihkautin päälle hieman kiiltoa antavaa lakkaa ja palaset yhdistelin hopeanvärisen ketjun lenkeillä, missä pienet pihdit olivat voittamaton apu.  Kiinnityssysteemiksi lopun kaiken päätyivät mustat silkkinauhat, jotka solmitaan rusetille niskaan. Mitäs olette mieltä? :)



Tuota massaa jäi korun palaset muotoiltuani jäljelle pieni kikkare, josta tein avaimenperän toivottoman pienen avainnippuni löytämisen helpottamiseksi. Espanjaksi rakkautta julistava tekeleeni muistuttaa minua joka päivä rakkaastani, vaikka hän tällä hetkellä toisella puolella maailmaa asusteleekin.



Taas on itse tekemisessä rakkaus-jakso meneillään, tänään innostuin nimittäin ostelemaan kankaita oikein urakalla! Mikä siinä on että tykkään hipelöidä kaikkea kiiltävää ja kimaltavaa? Harakka esi-isänä? Kimallusten seurassa hujahti nimittäin tovi jos toinenkin Eurokangasreissullani. Mukaan tarttui kuitenki (ainakin toistaiseksi) vähän maltillisempia kankaita, tosin hirmu kivoja nekin. Lähdenkin tästä ompelukoneen ääreen..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti